Mieti miten Enkenbergin artikkeli ja tutkivaoppiminen linkittyvät (mieti samalla opetusrobotiikkaa)?

Tutkiva oppiminen on oppilaille ideaalinen tilanne ja prosessi, kun käsiteltävä ongelma tuntuu heille itselleen läheiseltä ja kiinnostaa heitä aidosti. Opetusrobotiikassa oppilaille voisi antaa tehtäväksi esimerkiksi suunnitella ja toteuttaa sellainen robotti, joka tottelee heidän omia käskyjään: esimerkiksi pysähtyy tietystä äänestä. Näin tilanne on lapsille mielenkiintoinen ja kannustaa heitä tutkimaan ”ongelmaa” pidemmälle. Heidän on pohdittava saatuja tietoja kriittisesti tehtävän edetessä, joten tutkivan oppimisen malli toteutuu. Tutkivan oppimisen käsite robotiikkaan liitettynä on itselleni hiukan hankala käsittää. Se tosin voi johtua siitä, että itse koin saavani robotiikan harjoituksissa liian vähän ohjausta ja neuvoja: jos jo minäkin välillä tuskastuin kun en onnistunut robottien rakentamisessa, niin oppilaille on turvattava tarpeeksi selkeät ohjeet, jotta tutkiva oppimisen prosessi pääsee todella käyntiin eikä tyssää siihen, ettei tehtävää huvita tehdä oman osaamattomuuden takia tai että tilanne ”jumittaa” paikallaan, koska neuvoja ei ole saatu tarpeeksi.

Tutkiva oppiminen ja Enkenbergin artikkeli linkittyvät toisiinsa niin, että Enkenberg puhuu artikkelissaan ongelmaperusteisesta opetuksesta. ”Ongelmakeskeisyyttä korostaville lähestymistavoille on ominaista oppimisprosessin etenemisen rakentaminen ongelmien ja niiden käsittelyn perustalle. Ongelmat saattavat olla tilanteesta nousseita ja opiskelijoiden esittämiä.” Tässä Enkenberg kirjoittaakin juuri siitä, mikä on olennaista ja hyödyllistä tutkivassa oppimisessa. Oppimistilanteessa antoisinta olisikin se, että ilmestyvä ongelma on oppilaan/oppilaiden itse esille tuoma tai heille aito ja läheinen tilanne. Jos oppimistilanteen ongelma tuntuu oppilaille vieraalta tai kaukaiselta, voi motivaation synnyttäminen ongelmanratkaisua vaativaa pitkää prosessia varten olla heikko tai jopa olematon.

Enkenbergin artikkelissa on mainittu tutkimustuloksia siitä, että ongelmaperustainen opetus on tuottanut parempia hyviä tuloksia niissä opetusohjelmissa, joissa sitä käytettiin. Tutkiva oppiminen näyttäisi siis olevan tehokas opetuksen keino ja ainakin itse uskon sen vahvuuksiin ja aion hyödyntää sitä tulevaisuudessa omassa opetustyössäni.

Tutkivan oppimisen soveltaminen opetusrobotiikassa ei ole mielestäni mahdottomuus, vaikka se saattaakin asettaa enemmän haasteita kuin muut oppiaineet. Toisaalta kun oppisisältö on hyvin suunniteltu ja organisoitu, ei ongelmia luultavasti synny. Vaikka tutkivan oppimisen prosessissa oppilaat itse ovat pääosassa ongelman tutkimisessa ja ratkaisussa, niin myös opettaja on avainasemassa. Hän ei koskaan saa jättää oppilaita yksin tai ilman tukea. Opettajan neuvot auttavat oppilaita tehtävänratkaisussa eteenpäin ja näin ollen edistävät ongelman ratkaisemista.